Datakeskusten kansallinen tiekartta -raportti ehdottaa verohuojennuksen jatkoa ja joustoja sähköjärjestelmään.
Keskeiset ehdotukset ja havainnot:
- Datakeskusten sähköverohuojennusta tulisi jatkaa ja lupamenettelyitä keventää
- Suomeen tarvitaan fossiiliton joustojärjestelmä sähkön niukkuustilanteiden hallintaan
- Tuulivoiman rakentamista tulisi laajentaa myös Itä-Suomeen
- Datakeskuksista saatava lisäarvo on varmistettava taloudellisesti, turvallisuudessa ja huoltovarmuudessa
- Pelkät datakeskukset eivät riitä – digi- ja tekoälykehitys etenee vain, jos osaamiseen ja TKI-toimintaan panostetaan
Suomen tulisi vahvistaa asemaansa datakeskusten kansainvälisessä kilpailussa ja houkutella maahan nimenomaan korkean lisäarvon investointeja. Tätä linjataan selvityshenkilö Veli-Matti Mattilan laatimassa Datakeskusten kansallisessa tiekartassa, joka luovutettiin pääministeri Petteri Orpolle 4. marraskuuta.
Raportin mukaan maailmalla on käynnissä historiallisen voimakas investointiaalto, eikä Suomella ole varaa jäädä siitä sivuun. Mattila korostaa, että Suomeen tulisi saada datakeskuksia, jotka tuottavat taloudellista arvoa työllisyyden ja verotulojen kautta, vahvistavat innovaatiotoimintaa ja osallistuvat sähköjärjestelmän tasapainottamiseen kulutus- ja tuotantojoustojen avulla. Pääministeri Orpo kuvasi investointeja merkittäväksi mahdollisuudeksi, joka voi vauhdittaa digitalisaatiota ja datatalouden kasvua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Sähkömarkkinoiden näkökulmasta datakeskusten nopea kasvu lisää sähköjärjestelmälle kohdistuvia paineita. Raportti muistuttaa, että energiankulutus voi kohota ja hinnat nousta etenkin silloin, kun uusiutuvan energian tuotanto on tilapäisesti niukkaa. Tämän vuoksi Suomeen ehdotetaan fossiilitonta joustoratkaisua, jonka avulla kulutuksen ja tuotannon vaihtelua voidaan hallita. Lisäksi tuulivoiman rakentamista tulisi edistää myös Itä-Suomessa, jotta energiantuotanto jakautuu tasaisemmin ja vahvistaa koko maan energiajärjestelmää.
On huolehdittava sähkömarkkinoiden toimivuuteen, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvien riskien hallinnasta. Tätä varten raportti esittää myös rekisteröintivelvoitetta, joka lisäisi läpinäkyvyyttä ja sujuvoittaisi viranomaisten valvontaa.
Datakeskusten sijoittuminen Suomeen tukisi huoltovarmuutta ja parantaisi tietoturvaa, sillä kotimainen datankäsittely vähentää riippuvuutta ulkomaisista palveluista. Suomella olisi myös taloudellista hyötyä lisääntyvistä investoinneista, työpaikoista ja verotuloista. Lisäksi datakeskukset hankkivat suuren osan energiastaan uusiutuvista lähteistä, mikä vauhdittaa ilmastotavoitteita ja lisää energiamarkkinoiden investointeja. Toiminnan laajeneminen voi tuoda elinvoimaa myös kasvukeskusten ulkopuolelle.
Raportissa todetaan, ettei datakeskusten pelkkä läsnäolo ei automaattisesti kasvata suomalaista tutkimus-, kehitys- ja innovaatioekosysteemiä. Digi- ja tekoälyvalmiuksien kehittyminen vaatii osaamiseen, koulutukseen ja TKI-toimintaan suunnattuja panostuksia, joihin datakeskustoimijoita tulisi kannustaa osallistumaan.
Lue lisää, katso tiedotustilaisuuden tallenne ja lataa raportti ja esitysmateriaalit valtioneuvoston sivuilta.