Datakeskuksista on muodostumassa yksi Suomen talouskasvun ja vihreän siirtymän keskeisimmistä kivijaloista. Tämä kävi ilmi SuomiAreenan paneelikeskustelussa “Sähkösyöppö vai älykäs ratkaisu? Datakeskusten rooli energiamurroksessa”, jossa asiantuntijat toivat esiin datainfrastruktuurin merkitystä niin energiajärjestelmälle kuin koko yhteiskunnan digitalisaatiolle.
Datakeskukset ovat digitaalisen yhteiskunnan selkäranka
Ilman datakeskuksia ei olisi verkkopankkeja, mobiilimaksamista, somealustoja eikä tekoälypalveluita – ne mahdollistavat lähes kaiken digitaalisen arkemme. FDCA:n puheenjohtaja Veijo Terho muistutti, että vaikka puhumme pilvestä, tieto ei oikeasti leiju missään yläilmoissa, vaan sijaitsee fyysisissä rakennuksissa – datakeskuksissa.
Ilmastoystävällinen sijoituskohde ja mahdollisuus Suomen kunnille
Suomen vahvuutena pidetään puhdasta ja kilpailukykyistä sähköä, erityisesti tuulivoimaa. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä totesi, että Suomi on yksi Euroopan houkuttelevimmista paikoista datakeskuksille: “Meillä on Euroopan edullisin ja vähäpäästöisin sähkö, erinomainen sähköverkon vakaus ja kasvava uusiutuvan energian kapasiteetti.”
Yksi keskeinen väärinkäsitys on ollut, että datakeskukset veisivät muilta sähköä tai nostaisivat hintoja. Teknologiateollisuus ry:n energia- ja ilmastojohtaja Annukka Saari oikaisi tätä: “Datakeskukset solmivat pitkäaikaisia sähköostosopimuksia ja rakentavat usein samalla uutta uusiutuvaa kapasiteettia, kuten tuulivoimaa. Tämä ei kuormita järjestelmää vaan tukee sen kehitystä ja saattaa jopa alentaa sähkön keskihintaa.”
Vuonna 2024 datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta oli vain noin 2 %. Arvioiden mukaan se voi nousta noin 4 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Silti selvästi pienempi kuin esimerkiksi perinteisen teollisuuden kulutus, joka on noin 40 %.
Kiertotaloutta ja aluetaloudellisia hyötyjä
Datakeskukset eivät ole pelkkiä “varastohalleja”, vaan korkean teknologian tuotantolaitoksia, jotka tuottavat myös lämpöä. Tämä hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämpöverkossa. Esimerkiksi Espoossa datakeskusten hukkalämpö korvaa jatkossa suurimman osan alueen kaukolämmöstä. Tällainen lämmön hyötykäyttö vähentää fossiilista energiantuotantoa ja tukee myös kuntien ilmastotavoitteita.
Lisäksi datakeskusteollisuus tuo suoria ja epäsuoria työpaikkoja eri puolille Suomea, myös sellaisille alueille, joilta perinteisempää teollisuutta on kadonnut. Googlen datakeskus Haminassa työllistää laajennuksen jälkeen yli 500 henkeä ja Microsoftin datakeskuksen noin 8 vuoden rakennusvaiheessa on tuhansia työpaikkoja.
Tekoäly kasvattaa tarvetta – mutta kehitys tuo myös tehokkuutta
Tekoälyn käyttöönotto lisää datakeskusten kuormitusta, mutta samalla kehityksessä otetaan valtavia harppauksia energiatehokkuuden parantamisessa. Tekoäly voi esimerkiksi parantaa terveydenhuollon diagnostiikkaa ja teollisuuden tuotekehitystä.
“On selvää, että tekoälyn myötä datakeskusten tarve kasvaa. Mutta samalla laskentatehon energiankulutus per operaatio tulee laskemaan merkittävästi tulevina vuosina”, Leskelä arvioi.
Kilpailu sijoituksista käy kuumana, eikä Suomi ei voi jäädä passiiviseksi
Keskustelussa korostettiin, että datakeskukset eivät “vain tule Suomeen”, vaan niiden sijoittumisesta käydään kovaa kansainvälistä kilpailua. Suomella on nyt mahdollisuus, mutta se pitää lunastaa: ennustettavuudella, pitkäjänteisellä politiikalla, investointimyönteisellä ilmapiirillä ja selkeällä strategialla.
Lopputulema on selvä: Suomen kannattaa tavoitella merkittävää osuutta Euroopan tulevista datakeskusinvestoinneista. Kyse ei ole pelkästään teknologiasta tai energiasta, vaan koko kansantalouden ja hyvinvoinnin seuraavasta kasvuloikasta.
Katso keskustelu kokonaisuudessaan MTV Katsomossa!
Kuva: Timo Kokkila