Datakeskukset ovat nousseet nopeasti yhdeksi Suomen merkittävimmistä investointiteemoista. Uusia hankkeita julkistetaan eri puolille maata, ja Suomi kiinnostaa kansainvälisiä toimijoita puhtaan sähkön, vakaan yhteiskunnan, viileän ilmaston ja vahvan sähköverkon ansiosta.
Samalla keskustelu datakeskusten hyödyistä ja haitoista käy vilkkaana. Ovatko datakeskukset Suomelle uusi kasvun lähde vai kuormittavatko ne sähköjärjestelmää ja vievät arvon muualle?
SuomiAreenassa järjestetyssä paneelikeskustelussa kysymystä tarkasteltiin talouden, sähköjärjestelmän, rakentamisen, aluekehityksen ja teknologisen omavaraisuuden näkökulmista.
Investoinnit rakentavat uutta kasvua
Paneelissa korostui näkemys, että datakeskukset ovat Suomelle merkittävä mahdollisuus. Kyse ei ole vain yksittäisistä rakennushankkeista, vaan laajemmasta investointiaallosta, joka voi vahvistaa Suomen asemaa digitaalisessa ja teollisessa murroksessa.
Polarnoden hallituksen puheenjohtaja Mikko Toivanen muistutti, että Suomi ei ole ainoa datakeskuksista kilpaileva maa. Erityisesti Pohjoismaat houkuttelevat samoja investointeja. Siksi Suomen kannalta olennainen kysymys on, miten investoinnit saadaan toteutumaan täällä ja miten niiden ympärille rakennetaan uutta arvonluontia.
Toivasen mukaan jokainen Suomeen tehtävä investointi rakentaa pienen palan laajempaa arvoketjua. Datakeskukset voivat toimia perustana uudelle liiketoiminnalle, osaamiselle ja korkeamman lisäarvon palveluille. Ensin on saatava investoinnit liikkeelle, sen jälkeen niiden ympärille voidaan rakentaa enemmän.
Myös kansanedustaja Ville Merinen (SDP) korosti investointien merkitystä Suomen taloudelle. Hänen mukaansa datakeskuksia tulisi tarkastella osana laajempaa kasvupolitiikkaa eikä yksittäisinä hankkeina.
Merinen muistutti, että Suomen talous on kasvanut pitkään hitaasti ja että uusien investointien houkutteleminen on keskeinen osa tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentamista. Hänen mukaansa keskustelussa kannattaa pohtia myös vaihtoehtoiskustannusta: mitä hyötyä Suomelle olisi siitä, että datakeskusinvestoinnit toteutuisivat esimerkiksi Ruotsissa eivätkä Suomessa.
Hän nosti esiin myös Suomen kansainvälisen maineen investointikohteena. Suurille teknologiayhtiöille ennustettava toimintaympäristö, vakaa sääntely ja pitkäjänteinen politiikka ovat keskeisiä tekijöitä investointipäätöksissä.
– Jos pystymme tarjoamaan pitkäjänteisen ja vakaan toimintaympäristön, se parantaa Suomen houkuttelevuutta merkittävästi. Investoijat seuraavat tarkasti, miten johdonmukaista politiikka on ja kuinka luotettavana toimintaympäristönä Suomi nähdään, Merinen arvioi.
Kuka saa arvon?
Yksi keskustelun keskeisistä teemoista oli se, kenelle datakeskusten taloudellinen arvo lopulta kertyy.
AI Finlandin toimitusjohtaja Karoliina Partanen nosti esiin huolen siitä, että suurin osa datakeskusinvestoinneista tulee tällä hetkellä ulkomaisilta teknologiayhtiöiltä. Rakennusvaiheen ja operoinnin hyödyt jäävät osin Suomeen, mutta kaikkein suurin arvonlisä syntyy usein laskentakapasiteetin ja digitaalisten palveluiden myynnistä.
Partasen mukaan Suomen ja Euroopan pitäisi vahvistaa omia tekoäly-, pilvi- ja datatalouden toimijoitaan. Datakeskukset ovat osa teknologista omavaraisuutta: jos Euroopalla ei ole omaa laskentakapasiteettia, se on riippuvainen muiden maiden teknologiasta ja päätöksistä.
Suomi tarvitsee sekä kansainvälisiä investointeja että vahvempaa kotimaista ja eurooppalaista ekosysteemiä niiden ympärille.
Sähkö on kilpailuetu, mutta ei rajaton resurssi
Datakeskusten suurin tuotannontekijä on sähkö. Siksi sähköverkon kapasiteetti, sähkön hinta ja uuden tuotannon rakentaminen nousivat keskustelussa keskeiseen rooliin.
Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka totesi, että Suomi on datakeskuksille poikkeuksellisen kiinnostava kohde puhtaan sähkön, kilpailukykyisen hinnan ja vahvan kantaverkon vuoksi. Kiinnostus on kuitenkin niin suurta, ettei kaikkia hankkeita voida liittää verkkoon heti tai juuri siihen paikkaan, johon ne ensisijaisesti haluaisivat sijoittua.
Fingrid kehittää parhaillaan kantaverkkoa yli viiden miljardin euron investointiohjelmalla. Verkkoa vahvistetaan, jotta uutta kulutusta voidaan liittää järjestelmään hallitusti.
Toivanen puolestaan korosti, että sähkön riittävyydestä käytävä keskustelu on usein tunnepitoista. Julkistettu datakeskushanke ei vielä tarkoita toteutunutta investointia eikä välitöntä sähkönkulutusta. Suuret hankkeet rakentuvat vaiheittain, ja myös niiden tehontarve kasvaa asteittain.
Hänen mukaansa Suomeen voidaan rakentaa lisää uusiutuvaa sähköntuotantoa, akkuja ja muuta joustoa samassa tahdissa kuin kulutus kasvaa. Uusi kulutus voi myös mahdollistaa uutta tuotantoa.
Sijoittuminen ratkaisee paljon
Paneelissa korostettiin, että datakeskusten vaikutukset sähköjärjestelmään riippuvat vahvasti niiden sijoittumisesta. Verkon kannalta datakeskus kannattaa sijoittaa sinne, missä liittymäkapasiteettia on saatavilla ja missä sähköntuotanto on lähellä kulutusta.
Sihvonen-Punkka nosti esiin, että eri puolilla verkkoa on erilaista kapasiteettia. Oikealla sijoittumisella voidaan nopeuttaa verkkoon pääsyä ja vähentää tarvetta uusille siirtoyhteyksille.
Toivanen täydensi näkökulmaa muistuttamalla, että sähköliittymä on datakeskuksen sijaintipäätöksessä erittäin tärkeä, mutta ei ainoa tekijä. Modernia datakeskusta ei voida rakentaa paikkaan, jonne ei saada osaavaa työvoimaa tai toimivaa ympäröivää infrastruktuuria.
Rakentaminen hyötyy heti
Datakeskusten vaikutukset näkyvät ensimmäisenä rakennusalalla. Skanskan toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti kuvasi hankkeita erittäin merkittäväksi piristysruiskeeksi tilanteessa, jossa muu rakentaminen on ollut alamaissa.
Datakeskukset työllistävät rakentajia, suunnittelijoita, talotekniikkaosaajia, elementtiteollisuutta, konepajoja ja materiaalitoimittajia. Vaikutukset ulottuvat myös hankkeiden valmistumisen jälkeen huoltoon, ylläpitoon ja teknologian uusimiseen.
Särkilahti korosti, että rakentaminen on vahvasti paikallista. Kansainväliset asiakkaat haluavat usein hyödyntää suomalaista toimitusketjua, ja hänen mukaansa merkittävä osa työvoimasta ja alihankinnasta voi olla kotimaista.
Paikallinen hyväksyttävyys syntyy hyödyistä
Datakeskukset sijoittuvat usein pienemmille paikkakunnille, joissa niiden vaikutukset voivat olla huomattavia. Rakennusvaihe tuo työtä ja kysyntää paikallisille palveluille. Pysyvä toiminta tuo työpaikkoja, verotuloja ja uutta taloudellista aktiivisuutta.
Samalla paikallinen hyväksyttävyys edellyttää, että ympäristövaikutukset, maankäyttö ja lähialueiden huolenaiheet otetaan vakavasti.
Toivanen kertoi esimerkin Lappeenrannasta, jossa hankkeeseen liittyvä keskustelu on koskenut muun muassa luontoarvoja, paikallista taloutta ja pysyviä työpaikkoja. Hänen mukaansa hankkeiden onnistuminen edellyttää vuoropuhelua paikallisyhteisön kanssa sekä konkreettisia hyötyjä alueelle.
Datakeskukset osana laajempaa teollista murrosta
Keskustelussa datakeskuksia ei nähty irrallisena ilmiönä, vaan osana laajempaa muutosta, jossa sähkö, teollisuus, tekoäly ja digitaalinen infrastruktuuri kytkeytyvät toisiinsa.
Kansanedustaja Ville Merinen korosti, että datakeskukset voivat olla Suomelle talouskasvun mahdollisuus tilanteessa, jossa uusia kasvun lähteitä kipeästi tarvitaan. Hänen mukaansa poliittisen päätöksenteon tärkeä tehtävä on luoda vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, joka houkuttelee investointeja Suomeen.
Paneelissa nousi esiin myös hukkalämmön hyödyntäminen. Datakeskusten tuottama lämpö voidaan parhaimmillaan ohjata kaukolämpöverkkoon, mutta tämä edellyttää, että datakeskus sijoittuu lähelle olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa ja että tekniset ratkaisut ovat kannattavia.
Mahdollisuus, joka vaatii aktiivisia valintoja
Paneelin yhteinen johtopäätös oli, että datakeskukset voivat tuoda Suomeen merkittäviä investointeja, työpaikkoja ja kasvua. Hyödyt eivät kuitenkaan synny automaattisesti. Suomen on huolehdittava sähköverkon kehittämisestä, ennustettavasta investointiympäristöstä, paikallisesta hyväksyttävyydestä sekä siitä, että datakeskusten ympärille syntyy kotimaista ja eurooppalaista osaamista.
Lisäksi kilpailu investoinneista käydään kansainvälisesti. Kysymys ei ole siitä, rakennetaanko datakeskuksia, vaan siitä, rakennetaanko ne tänne vai johonkin muuhun maahan.
Katso koko keskustelu täältä!
Datakeskukset ovat digitaalisen aikakauden kriittistä infrastruktuuria: ne pyörittävät tekoälyä, pilvipalveluita ja arkemme digitaalisia palveluita. Suomeen niitä rakennetaan nyt ennätystahtia, kun puhdas sähkö, vakaa yhteiskunta ja viileä ilmasto vetävät puoleensa miljardi-investointeja.
Mutta kuka hyödyn korjaa? Syntyykö Suomeen uutta osaamista, työtä ja vientiteollisuutta, vai jäävätkö suurimmat tuotot meidän ulottumattomiimme? Voiko hukkalämmöstä tulla ratkaisu kaupunkien lämmitykseen? Ja millä ehdoilla investoinnit hyödyttävät myös niitä paikkakuntia, joille datakeskukset nousevat?
Paneelissa kohtasivat talous, energia, teknologia ja aluepolitiikka. Etsimme vastausta siihen, miten datakeskuksista rakennetaan aidosti suomalaista hyötyä tuottava menestystarina, ja kenen ehdoilla.
Keskustelua johti Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti ”Jogi” Poikola. Paneelin asiantuntijoina olivat Polarnoden hallituksen puheenjohtaja Mikko Toivanen, Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka, kansanedustaja Ville Merinen (SDP), Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti sekä AI Finlandin toimitusjohtaja Karoliina Partanen.